3rd May 2012

Post

Reviews

BAD JESUS EXPERIENCE - “Demokratia” 10”

These nine tracks by Finland’s BAD JESUS EXPERIENCE are a solid and great update of the raw, garage-ier edge of early Finnish hardcore punk combined with current European tendency towards melody. Think GORILLA ANGREB, but with more of a reliance on the blunt slugfest nature of Finnish punk (e.g. IKBAL label, proto-hardcore-era). The female vocals teeter between melodic singing and outright screams, sung entirely in Finnish, with little clue or translation of the lyrics, captured in a relatively clean, but in no way “modern” recording that does not detracts from its impact. Not over-the-top trash; more mid-tempo, rage tempered with hints of melody. Recommended and ace! (KS)
(Grey Inferno)

MRR #330 Fall 2010

Top Tens from MRR #329 • Oct/Fall 2010



BAD JESUS EXPERIENCE - 10” MLP (Grey Inferno/Worst Case Scenario)


Bad Jesus Experience tuo mieleen bändin nimenä ensimmäiseksi jonkin hapsutakkirokkiryhmän. Tämä humalassa vaikeasti lausuttava yhtye teki kuitenkin vaikutuksen heti kun kuulin kaksi näytepiisiä MySpacesta. 10-tuumainen debyyttilevynsä ei tuottanut pettymystä. Ensimmäisellä kuuntelulla huomio kiinnittyi laulun rujouteen ja jonkinlaiseen puheenomaisuuteen (huutolausuntaa?) ja siitä huokuvaan vittumaisuuteen/kiukkuisuuteen. Ja kun lukee inhorealistisia sanoituksia, iskee naisvokalisti Sannan (tsekatkaa Tuomiopäivien Lapsien Painukaa vittuun EP) äänestä kajastava pirullinen sävy vielä kovempaa. Esimerkiksi Miss Mikkeli, jossa kuvataan uhrauksia joita julkisuudennälkäiset tyrkyt (“osaan laulaa, laa”) joutuvat tekemään päästäkseen uransa huipentumaan ehkä jopa niinkin pitkälle, että pääsevät juontamaan omaa TV-chattia: “tuottaja tulee ykköseen, ohjaaja tulee kakkoseen, aah, mä teen mitä vaan kunhan pääsen teidän ohjelmaan”. Kirjoitettuna tuokin pätkä saattaa kuulostaa hupaisalta, mutta se on kaukana hupaisasta Bad Jesus Experiencen esittämänä.

Parin kuuntelukerran jälkeen alkoi kiinnittää huomiota itse piiseihin ja soittoon. Bad Jesus Experiencellä on oma linja niissäkin. Jos ei jotain Käpertyjät-piisin riffin pientä rudipenimäisyyttä ota huomioon, on selviä vaikuttajia vaikea nimetä. Piiseissä on yllätyksiä, kohtia joita ei odota, hidastuksia. Tämä on aika omalaatuista anarkocrusthardcorepunkkia (?). Vähän kaikkea, ja tuloksena on jotakin hyvin oman kuuloista. Ja samalla virkistävän siloittelematonta ja rujoa.

Tuo Bad Jesus Experiencen rujous tulee läpi kaikessa: huudossa, musiikissa, soundeissa. Ja se toimii. Vaikutus on hieman sama kuin muinaisen italialaisen Eu’s Arsen kanssa, joka oli niin ruman kuuloista että se oli suorastaan kaunista; ja ennen kaikkea jotenkin äärimmäisen rehellisen kuuloista. Samalta tuntuu nyt. Tässä on jotain sellaista jalostamattomuutta, särmää, odottamattomuutta, jopa juuri sitä vaarallisuutta joka niin usein tuttuja ja turvallisia uomia pitkin kulkevasta tämän päivän punkista liian monesti puuttuu. Vihaa, halveksuntaa, vittuuntuneisuutta.

Olen myyty. Jos olisin levymoguli, niin tämän levyn olisin halunnut julkaista. worstcasescenario.fi (AH)

Toinen Vaihtoehto #228 (5/2010)

Tagged: ReviewBad Jesus ExperienceMRRToinen Vaihtoehto2010